|
K u a u t o m a p i i l e n s
k e r r a n k ä y P u t k i l
a h e s s a
"Nythän noita automapiilijä mänee tästäki
yhtenään eestakasi, mut muistam minä senki kun se
enskerran teällä nähtii. Em minä tiijä
kuka sen tievom meillel liet tuonu mut kovalla tohinalla sitä
voam meiltäkil lähettiiv vaikkol koree ilima ja paras
heinaika
Mahottoman paljon
sinne olkij jo karttunuk kansoa, Mistä liek kaikki tievonki
soannu. Moantiem penkat Koulummäistä Uotilam puotii ast
olj miehijä kertaassaa. Akat olivat kerääntynny Uotilam
pihaa ihan salamer rannalle ja mossit oli siellä kans, mut
isommat kollit ol männym meijärim puoleiseller rannalle
keikkumaa. Kaikki puhuvat voa automapiilistä. Kukoa ei sitä
ollun nähnym mut puhuttava olj kuullu jokaine. Myö kakaratkoa
ei uskallettu keikkuvakkoa voan kuuveltiim mitä aikaihmiset
juttusvat. Harju Matti se miestem puolella paras ol rohventieroamaa,
mut kovast soitti suutaam Masaliinki joka meinas että ne semmoset
vehkeet ku automapiilit ja ilimalaivat on ihte peäperkeleej
ja pelsepuupi laitoksija.
Kylhän
sit iestämistä(väittelemistä) os äijillä
piisannu vaekka kuinka kauvam mut kul Luhangasta päim moantieltä
alako kuuluva aika ryminä ja räminä ni iestämine
taukos kun naulaaj ja kaikkijem peä keänty sinnepäim
mistä eän kuulu. Eikä siinä pitkeä aikoa
tarvinnuv vahatakkoa kun se automapiil alako koulumäem peältä
näkyvä. Kansa koatu moantiem kahem puolen kuh harava eestä
heinä, kaikki mänvät ojan yltem mut aremmat hyppäs
aijan taha eikä akoltakoa ees eäntä peässym
mut kum minum muoriltan hiljoa: "Herraj Jessus siunakkoo!"
Ku automapiil
tul sillan kohallen ni äijät kahto silimät napillaaj
ja akkoje ol syvän syrjällää että kesteäkö
silta. Kesthän se, vaikka kyl se pahast taipu ja lankut louskahtel
kun se ol sillä kohalla, mut yltes se peäs.
Kum miehet ol
tarkastannu olvatko sillan niskaset männeet poikkijomee, nii
lähettiil lontimaa kukin kotijaa. Minult ol housum persuus
männyh halak sillon ku automapiil tul ja minä säikähyksissä
hyppäsi aija ylte. Tais ollav vielä takapuolessaki pitkä
noarmu.
Kuluk siinä
vielä sinäin kesänä monta kertoa automapiilijä
ja sitä tehen voa ain ahkerampaa, muttei niistä olem mikeäj
jeännym minum mieleen nin kun se ensimmäine."
Lauri
Alin s.1908 Korpilahti.
Lyhennelmä Suomen kansan murrekirjasta, s. 199-201.

|