-
                  < PÄÄSIVU    
                  < AAKKOSELLINEN LUETTELO TAITEILIJOISTA    
 - AKSELI GALLEN-KALLELA (1865 - 1931, vuoteen 1906 Axel Gallén)

Keuruu
1884 Keuruun pappila ja Hoskari
1886-1887 Ekolan torppa, Jama- eli Huhkojärvi
1889 Ekolan torppa
1889 Keuruun pappila
1900 Keuruu
1917 Ekola

Luhtikuja Hoskarin talossa Keuruulla, 1884, öljy, 33,5 x 18,5 cm Gösta Serlachiuksen taidesäätiö Axel Gallén saapui joulukuussa 1886 Keuruun kirkonkylään, josta hän jatkoi matkaansa syvemmälle erämaahan. Asunto löytyi Jamajärven eli Huhkojärven rannalla tuolloin sijainneesta Ekolan torpasta. Linnuntietä Keuruulta Ekolaan oli viitisentoista kilometriä ja Serlachiusten Mänttään saman verran.
Gallén sai Ekolan torpassa käyttöönsä kammarin, jonka ikkunasta näkyi järvi. Talon tapoihin kuului saunoa joka ilta. Talvivalossa kimaltelevat metsät olivat taiteilijan mukaan 'kuin jalokivikauppa Pariisissa'. Gallén kirjoitti talvella vuoden 1887 alussa Ekolan kuulumisista tulevalle anopilleen Aina Slöörille ja hänen kauttaan rakastelulleen, tulevalle vaimolleen Mary Slöörille: 'Asun [...] köyhässä metsätorpassa oikein alkuperäisen talonpoikaisväen luona [...]. Voin aivan erinomaisen hyvin, edistyen voimissa ja voinnissa. Maalaan aamusta iltaan osaksi ulkona osaksi sisällä vieläpä tulenvalossakin. Palelen kuin koira ja väri tulee jäykäksi kuin vaha kun istun ulkona ja maalaan.
Täällä on mainioita tyyppejä ja luonteita ja aiheita loputtomiin. Olen aivan kuin kotona täällä ja minulla tulee olemaan vaikeata erota tästä elämästä taas keväällä.'
[Maailmannavan elämää, sivu 82.]


Gallen Kallela:   Huutolaispoika, 1886, öljy, 28x22,5 cm, Ateneumin taidemuseo. Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa, 1889. Koko 65x42.5. Merk. Axel Gallen. Gösta Serlachiuksen museo.  Gallen-Kallela:  Ensiopetus, 1887-1889, öljy, 115,5 x 98 cm, Ateneumin taidemuseo.

Akseli Gallen-Kallela muisteli vuosia myöhemmin Keuruun ajastaan:
'Palattuani Keuruulle kesäksi 1889 Louis Sparren kanssa, näytin hänelle, minkälaisen maailman olin erämaasta löytänyt: pienen torpan, jossa kaikki, asukkaista viimeiseen heinälatoon saakka, oli yhtä ihanteellisesti kokonaisena säilynyt ja yhtä kokonaisena kasvanut kuin konsanaan Niemelän torpassa [siirrettiin Konginkankaalta Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon, jossa se avattiin yleisölle kesällä 1910], vaikka Ekola ei ollut yhtä vanha. Sauna, jota polvihirsineen voisin sanoa mallisaunaksi, antoi pienuudestaan huolimatta yhtaikaa kylpytilat torpan koko perheelle. Siinä kylvettiin joka ikinen arki-ilta.'
[Akseli Gallen-Kallela, 1955, Kalela-kirja iltapuhdejutelmia, sivu 229-230.]

Gallen Kallela: Viittatie jäällä, 1887, öljy, 25x32 cm, Ateneumin taidemuseo. Kesän aikana Gallén ja Sparre kiertelivät Huhkojärven ympäristössä maalaten ulkona, metsästellen ja kalastellen. Joskus heidän seuranaan oli myös Keuruun Kolhossa tuolloin kesäänsä viettänyt taiteilija Eero Järnefelt. Kolho sijaitsee Keurusselän länsipuolella, minne Ekolasta kertyi linnuntietä matkaa viitisentoista kilometriä.


KUVAT: Luhtikuja Hoskarin talossa Keuruulla, 1884, öljy, 33,5 x 18,5 cm Gösta Serlachiuksen taidesäätiö | Huutolaispoika, 1886, öljy, 28x22,5 cm, Ateneumin taidemuseo. | Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa, 1889. Koko 65x42.5. Merk. Axel Gallen. Gösta Serlachiuksen museo | Ensiopetus, 1887-1889, öljy, 115,5 x 98 cm, Ateneumin taidemuseo.| Viittatie jäällä, 1887, öljy, 25x32 cm, Ateneumin taidemuseo.




< PALUU EDELLISELLE SIVULLE



< pääsivu | artikkeli | aakkosellinen luettelo taiteilijoista | tekijät | linkit   

© Finnica 2003