Reijo Pajamo: SUOMENKIELISEN KUOROLAULUN SYNTYTAUSTA
  << PÄÄSIVU       Kuka oli Erik August Hagfors? <<     3/3      
Ensimmäiset laulujuhlat Jyväskylässä 1884

Jyväskylän mainetta musiikkikaupunkina oli omiaan lisäämään yleiset laulu- ja soittojuhlat, joita kansanvalistusseuran toimesta ryhdyttiin järjestämään. Laulujuhlien järjestämiselle loivat edellytyksensä eräät kansallisen kulttuurin kehittämiseen liittyvät seikat kuten erilaisten yhdistysten ja kuorojen perustaminen, ensimmäisen suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin perustaminen Jyväskylään 1863 sekä Kansanvalistusseuran perustaminen 1874.

Koelaulajaisten lava 1881 Kansanvalistusseuran sihteeri A. A. Granfelt tutustui v. 1880 Viron laulujuhliin ja toivoi laulujuhlaperinteen käynnistyvän myös Suomessa. Koska Suomessa kuorolauluharrastus oli vähäisempää Viroon verrattuna, järjestettiin Jyväskylässä v. 1881 ainoastaan juhlalaulajaiset, joiden osanottajamäärä kohosi lähes 300:aan. Pääosan laulajista muodostivat Jyväskylän omat kuorot, lähinnä seminaarin nais- ja mieskuorot. Muualta saapui vain yksi kuoro: Turun lukkari-urkurikoulun mieskööri.

Kolme vuotta myöhemmin, kesäkuussa 1884 järjestettiin Jyväskylässä maamme ensimmäiset yleiset laulu- ja soittojuhlat, joiden ohjelma rakentui Virosta saadulle mallille. Sen mukaan ensimmäinen päivä käytettiin yhteisharjoituksiin, toinen päivä oli varsinainen juhlapäivä ja kolmantena päivänä järjestettiin kuorojen ja soittokuntien kilpailut. Laulujuhlan osanottajamäärä kohosi lähes 400:aan, niiden joukossa P. J. Hannikaisen johtama 18-henkinen Ylioppilaskunnan laulajat. Pääosan (220 laulajaa) muodostivat kuitenkin Hagforsin johtamat seminaarikuorot.

Hannikaisen johtama seminaarin kuoro. Yliopiston museo


Myös toiset yleiset laulu- ja soittojuhlat, järjestettiin Jyväskylässä v. 1887. Mukana oli kahdeksan sekakuoroa, kolme mieskuoroa, kaksi naiskuoroa sekä yhdeksän soittokuntaa, yhteensä n. 350 laulajaa ja soittajaa. Osanottajien joukossa oli myös kanteleensoittaja Kreeta Haapasalo, jolle nämä juhlat jäivät viimeiseksi suureksi esiintymiseksi Laulujuhlien saamasta suosiosta kertoo se, että kun vuoden 1884 laulu- ja soittojuhlille osallistui kuusi kuoroa, oli Vaasassa v. 1894 pidetyillä juhlilla mukana jo 21 kuoroa ja Helsingin laulujuhlilla v. 1900 peräti 87 kuoroa.

Laulujuhla 1899

Laulujuhlien suunnittelu ja järjestäminen eivät tapahtuneet ongelmitta. 'Kantona kaskessa' oli kansakoulujen ylitarkastaja Uno Cygnaeus, joka vastusti laulujuhlien järjestämistä, koska pelkäsi remuavien juhlien koituvan häiriöksi kansanopetusaatteelle. Kaikki eivät myöskään hyväksyneet maallisten ja hengellisten laulujen esittämistä samoilla juhlilla. Kansanvalistusseuran juhlakokouksessa v. 1890 rov. Heikel lausui mielipiteenään: "Minusta tuntuu, että näissä laulujuhlissa liian paljon sotketaan hengelliset ja maalliset asiat yhteen. Kun laulajaiset aloitetaan ja lopetetaan kiitosvirren veisuulla ja siinä välissä lauletaan "Heikin Naimapuuhat", niin ei se tunnu oikein sopivalta." Heikel pahoitteli myös sitä, että Maamme-laulua laulettaessa noustiin seisomaan, mutta ylistysvirsiä veisattaessa jäätiin istumaan.

Suomessa laulujuhlat saavuttivat Viron kaltaisen kansallisen aseman vasta 1900-luvun taitteessa, jolloin laulujuhlista muodostui kansallinen suurjuhla. Niille osallistui laulajia kaikista eri kansankerroksista: oli ylioppilaskuoroja, maaseudun kyläkuoroja, eri seurojen ja yhdistysten kuoroja, kirkkokuoroja ja työväenkuoroja.

Työväen musiikkiliiton laulujuhlat Tampereella 1921

Neljä vuosikymmentä kestänyt yhtenäisyyden aika, jolloin Kansanvalistusseura vastasi laulujuhlien järjestelystä, päättyi kuitenkin 1920-luvulla. Vuonna 1920 perustettiin Suomen Työväen Musiikkiliitto, joka järjesti ensimmäiset laulujuhlansa Tampereella v. 1921 vetonauloina mm. Tatu Pekkarinen ja Väinö Voionmaa. Suomen Kuoroliitto (nyk. Sulasol) perustettiin v. 1922 ja järjesti ensimmäiset omat laulujuhlansa v. 1934 Tampereella, missä oli pidetty ensimmäiset yleiset kirkkolaulujuhlat jo v. 1927.

Vielä kerran kokoontuivat eri tahot viettämään yhteisiä laulu- ja soittojuhlia. Tämä tapahtui Sortavalassa, jossa pidettiin v.1935 Kalevalan riemuvuoden laulu- ja soittojuhlat.



KUVAT (ylhäältä alas):
Kuvan takana teksti: 1881 koelaulajaiset. (omist. Eero Korvenmaa) Keski-Suomen museo
P.J. Hannikainen kuoroineen. Jyväskylän yliopiston museo
Jyväskylän laulujuhlat Lounaispuistossa vuonna 1899. Keski-Suomen museo
Työväen musiikkiliiton laulujuhlat Tampereella 1921. Työväen arkisto