Reijo Pajamo: SUOMENKIELISEN KUOROLAULUN SYNTYTAUSTA
  << PÄÄSIVU       Suomenkielisen kuoron syntytausta <<     2/3     >> Ensimmäiset laulujuhlat Jyväskylässä 1884  
Kuka oli Erik August Hagfors?

Kaarle-kuninkaan metsästys
Erik August Hagfors syntyi Inkoossa syyskuun 29. päivänä 1827 kanttori Erik Hagforsin perheeseen. Koulunkäynnin hän aloitti Helsingin triviaalikoulussa ja jatkoi opintojaan J.L. Runebergin johtamassa Porvoon lukiossa. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon Maammelaulun vuonna 1848 Hagfors aloitti opinnot Keisarillisen Aleksanterin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa matematiikka pääaineenaan.

Hän osallistui aktiivisesti myös yliopiston musiikkitoimintaan, jota johti saksalaissyntyinen musiikinopettaja Fredrik Pacius. Hagfors lauloi kuorossa, johti mieskvartettia, soitti selloa Akateemisessa orkesterissa, opetti laulua alkeiskoulussa ja lyseossa sekä Helsingin Käsityöläisyhdistyksen sunnuntaikoulussa. Hän johti myös yhdistyksen mieskuoroa. Hagfors oli mukana myös Paciuksen oopperan "Kaarle-kuninkaan metsästys" ensiesityksessä maaliskuussa 1852 laulaen Axel Oxenstjernan osan.

Hagfors suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1853 ja siirtyi samana vuonna lääketieteelliseen tiedekuntaan, jossa oli runsaasti 'musisoivia medisiinareita' kuten Christian Sibelius, Jean Sibeliuksen isä. Hagfors väitteli 1862 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi tutkimuksellaan "Difteriittinen tulehdus silmän limakalvossa".

Akateemiset opinnot olisivat jo sinänsä taanneet Hagforsille huomattavan yhteiskunnallisen aseman joko tiedemiehenä tai lääkärinä. Toisaalta menestykset musiikinviljelyn alalla ennustivat hänelle tulevaisuutta myös musiikkikasvattajana. Lääkäriksi vai muusikoksi? Tätä kysymystä Hagfors ei näyttänyt kykenevän yksinään ratkaisemaan. Silloin tuli sattuma avuksi.

Uno Cygnaeus Pastori Uno Cygnaeus pyysi Hagforsia Jyväskylään suunnitellun opettajaseminaarin musiikin opettajaksi. Antaessaan Cygnaeukselle myönteisen vastauksen Hagfors oli samalla ratkaissut vuosia askarruttaneen ongelman: musiikki oli lopultakin voittanut hänen elämässään.

Monipuolisen humanistisen sivistyksen saaneena Hagfors oli juuri sellainen opettaja- ja kasvattajapersoona, jollaista Uno Cygnaeus oli etsinyt maamme ensimmäisen kansakoulunopettajaseminaarin laulun- ja soitonopettajaksi. Hagfors opiskeli vuoden Dresdenissä harmoniaoppia sekä pianon- ja urkujensoittoa Armin Früh´in johdolla. Merkittäväksi muodostui myös matka Weissenfelsin seminaariin. Jyväskylän seminaarin musiikinopetus elokuussa 1863 alkoi siis ulkomaisten herätteiden varassa. Laulun ja soiton oppikurssit oli suunniteltu sveitsiläisen käytännön mukaisiksi, kun taas opetusmenetelmissä sovellettiin saksalaista käytäntöä.

Seminaarin opetustarpeita ajatellen Hagfors toimitti useita laulukokoelmia, mm. Suomalaisen Lauluseppeleen (1871), joka oli ensimmäinen suomenkielinen sekakuorolaulukirja maassamme. Siinä julkaistiin ensimmäistä kertaa mm. Voglerin Hoosiannahymni. Vuonna 1874 ilmestyi kokoelma "Kaikuja Keski-Suomesta", joka sisälsi Hagforsin sävellyksiä ja kansanlaulusovituksia.

Paitsi kuorolaulun alalla Hagfors suoritti uudisraivaajan työn myös suomenkielisen musiikkisanaston alalla. Kun maassamme ei vuoteen 1863 mennessä ollut ilmestynyt suomenkielistä musiikkioppia, joutui Hagfors itse kehittämään suomenkieliset muodot ruotsinkielisille termeille. Suureksi avuksi tässä työssä hänelle oli piirilääkäri Volmar Schildt-Kilpinen. Hagforsin musiikkisanastosta mainittakoon:

askelo = asteikko
kolmus = kolmisointu
liverrys = trilli
mukasoitto = säestys
nuottilatu = nuottiviivasto
polento = rytmi
supiste = synkooppi
tahdinjuoksu = tempo
venyke = fermaatti

Jyväskylän seminaarin alkuvuosien opiskelijoiden joukossa oli muutamia hyvin lahjakkaita runoilijanalkuja, joista merkittävimmäksi kohosi J. H. Erkko (Juhana Heikki Erkkonen). Todennäköisesti Erkon esikoisteoksen Runoelmia ilmestyminen 1870 antoi lopullisen sysäyksen Hagforsin sävellystoiminnalle, koskapa vuoden 1871 musiikkinäytteissä seminaarin kuoro lauloi kolme Hagforsin sävellystä Erkon sanoihin, mm. "Laulappas, mun kultasein". Samassa konsertissa sai kantaesityksensä Erkon kirjoittama "Hämäläisen laulu" (On mulle Suomi suloisin), jonka sävelmän Hagfors oli sovittanut saksalaisen kansanlaulun pohjalta.

Hagfors ja muita Jyväskylän pankkien johtajia Hagforsin työ ei rajoittunut ainoastaan seminaariin. Hän käynnisti musiikkitoiminnan myös Jyväskylän kaupungissa perustamalla ensimmäisen kuoron ja jousikvartetin luoden siten pohjan Jyväskylän maineelle nimenomaan musiikkikaupunkina. Hän toimi myös tyttökoulun laulunopettajana, säästöpankin johtajana, oli mukana hankkimassa urkuja kirkkoon sekä palveli koko maakuntaa etevänä silmälääkärinä. Ja kun Jyväskylässä pidettiin maamme ensimmäiset yleiset laulu- ja soittojuhlat kesällä 1884, toimi Hagfors niiden itseoikeutettuna johtajana. Hagfors valittiin maamme ensimmäisen koraalikomitean jäseneksi 1886.

Jyväskylässä 12.2.1913 kuollut Hagfors oli oman aikansa suuria kasvattajapersoonallisuuksia, jonka vaikutus heijastui monilla eri musiikin sektoreilla. Hän loi vankan perustan sille musiikkiperinteelle, joka alusta alkaen painoi leimansa kansakoulunopettajien valmistukseen. Opettajien välityksellä myös maaseutu pääsi osalliseksi musiikkiharrastuksista, joista kuorolaulu kohosi muita suosituimmaksi.



KUVAT (ylhäältä alas):
Pianopartituuri: Sångstycken ur Kung Carls jagt. Pacius, Fredrik(sävel), Topelius, Zachris(sanat) Helsingfors : Wasenius & Co., [1853] Kansikuva: R. W. Ekman. Helsingin yliopiston HELMI-tietokanta.
Uno Cygnaeus. Keski-Suomen museo
Jyväskylän pankinjohtajia vuonna 1889. Vasemmalta: E.F. Maconi, Yhdyspankki; A.L. Nyman, Suomen Pankki