Reijo Pajamo: SUOMENKIELISEN KUOROLAULUN SYNTYTAUSTA
  << PÄÄSIVU         1/3     >> Kuka oli Erik August Hagfors?  
Hagfors
Kuorolauluharrastus, joka 1800-luvun alkupuolella levisi maahamme Upsalasta ylioppilaiden välityksellä, oli pääasiassa ruotsinkielistä. Suomen kielellä kuultiin vain joitakin kansanlaulusovituksia. Lisäksi Lemillä oli laulettu virsiä moniäänisesti. Em. esimerkit olivat kuitenkin satunnaisia. Sen sijaan Jyväskylän seminaarissa alkoi säännöllinen suomenkielinen kuorotoiminta. Kiitos tästä lankeaa v. 1863 toimintansa aloittaneen seminaarin laulun ja soiton lehtorille, tri Erik August Hagforsille.

Jo ensimmäisenä toimintavuonna Hagfors perusti Jyväskylän seminaariin mies-, nais- ja sekakuoron, jotka olivat ensimmäiset suomenkieliset kuorot maassamme. Ne ryhtyivät harjoittelemaan suurten säveltäjämestareiden teoksia, joita nyt ensimmäistä kertaa voitiin laulaa suomen kielellä. Osaan lauluista sovellettiin sellaisenaan Raamatun teksti, osaan muokkasi uskonnon lehtori Nestor Järvinen uudet suomenkieliset sanat. Näin seminaarin kuoro saattoi alusta pitäen laulaa moniäänisiä kuorolauluja suomen kielellä. Jyväskylän seminaaria pidetäänkin yleisesti suomenkielisen kuorolaulun tyyssijana.

Seminaariopettajat Kun Jyväskylän seminaari vietti kesäkuussa 1864 ensimmäistä vuositutkintojuhlaansa, kuului ohjelmaan luonnollisesti myös kuorolaulua. Helsingistä saapuneiden vieraiden kerrotaan joutuneen hämmästyksen valtaan kuullessaan jo laivarannassa seminaarilaisten laulua suomen kielellä. Kuoron esitykset herättivät suurta huomiota, koska suomenkielinen kuorolaulu oli tuolloin varsin uutta maassamme. Niinpä senaattori H. V. Furuhjelm lausui tarkastuspuheessaan mm. "Se tapa, jolla neliääniset laulut, osittain mies-, osittain nais-änisinä laulettiin, todistaa laulunopettaja Hagforsin suurta taitoa oppilastensa johtamisessa ja heidän mielensä innostamisessa tähän jaloon sivistyskeinoon." Hämmästys oli vieläkin suurempi, kun kuoro seuraavana päivänä vuositutkinnon yhteydessä piti konsertin, joka sisälsi yksinomaan suomenkielisiä kuorolauluja. Tästä syystä kesäkuun 6. päivää 1864 on sanottu suomenkielisen kuorolaulun syntymäpäiväksi ja E. A. Hagforsia suomenkielisen kuorolaulun isäksi. Nämä sanat on myös kirjoitettu myös Hagforsin muistopatsaaseen, joka paljastettiin Jyväskylän Lounaispuistossa v. 1963 seminaarin 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Kuorolauluharjoitukset olivat seminaarilaisille eräänlaisia juhlahetkiä raskaan koulutyön lomassa. Niistä lauluista, joita seminaarin kuoroharjoituksissa käytettiin 1860-luvulla, Hagfors toimitti 1870-luvun alussa kaksi erillistä kuorokokoelmaa: Suomalainen Lauluseppele (1871) ja Kaikuja Keski-Suomesta (1874). Hagforsin johtamat kuorot esiintyivät ensisijaisesti seminaarin omissa juhlissa mutta myöskin erilaisissa tilaisuuksissa kaupungissa. Samoin kuorot avustivat Jyväskylässä vierailevia taiteilijoita sekä osallistuivat Jyväskylässä pidetyille yleisille laulu- ja soittojuhlille.

KUVAT (ylhäältä alas):
Erik August Hagfors. Keski-Suomen museo
Jyväskylän seminaarin miesopettajia v.1878. Eturivissä vasemmalla istumassa musiikin lehtori E A Hagfors (, joht. Karl Gabriel Leinberg, piirustuksen ja käsityön lehtori Johan Rafael Hårdh, Takana seis. vas. matematiikan lehtori Karl Johan Högman, suomenkielen lehtori Jaako Länkelä, uskonnonopettaja Nestor Järvinen, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin voimistelunopettaja Karl Gustaf Göös ja luonnontiedon lehtori Johan Ferdinand Canth)