Sodan aikana ja välittömästi sen jälkeen maakuntaan perustettiin useita kesäteattereita nuoriseurojen voimin sekä muiden aloitteesta seka- ja mieskuoroja. Vuonna 1954 järjestettiin Jyväskylässä valtakunnallinen P.J. Hannikaisen satavuotis- ja laulujuhlien 70-vuotismuistojuhla, johon osallistui peräti 4000 laulajaa. Maakunnallisia kulttuuripäämääriä edisti 1932 Jyväskylässä avattu maakuntamuseo, joka vuodesta 1946 sai entistä merkittävämmän aseman, kun kansakoulujen opetussuunnitelmiin sisällytettiin museokäynnit. Opetustyö laajeni entisestään 1960-luvulla, kun maakuntapäivillä käsiteltiin museoasiaa ja kun Keski-Suomen museo järjesti pienempiä kiertäviä näyttelyitä. Maakuntaan syntyi yli kaksikymmentä kotiseutumuseota sekä kymmeniä erikois- ja taidemuseoita (Alvar Aalto -museo, kotiteollisuusmuseo, maalaiskunnan työläiskotimuseo, Ilmailumuseo, Keuruun taidemuseo). Palattiinpa tässä keskisuomalaisen kulttuurihistorian juurille, kun Saarijärvellä avattiin Runeberg-näyttely eli säätyläiskotimuseo.

Erityisesti vasemmiston - lähinnä SKDL:n - nousu tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi muutti maakunnan sivistyselämää. 1940-luvulla perustettiin useita kansalais- ja työväenopistoja, niistä ensimmäinen Äänekoskelle jo 1943. Vuonna 1946 aloittivat toimintansa Jämsän, Lievestuoreen, Vaajakosken, Suolahden ja Säynätsalon työväenopistot sekä vuonna 1948 vielä Jyväskylän ja Tikkakosken työväenopistot. Useimmat olivat hyvin pieniä laitoksia, mutta Jämsässä ja Lievestuoreella opiskelijoita oli kolmattasataa ja Jyväskylässä parhaimmillaan yli tuhat. Näiden rinnalla toimi Herättäjä-yhdistyksen kansanopisto Sulkulassa ja vuonna 1948 perustetut Karstulan evankelinen opisto ja Jyvälän vapaaopisto. Vuonna 1948 Jyväskylään perustettiin myös ammatillisia valmiuksia edistävä musiikkiopisto (vuodesta 1958 lähtien konservatorio) ja sen yhteydessä pidettiin vuodesta 1958 alkaen musiikkipäiviä. Amatööriorkesterin toiminta vauhdittui ja vuodesta 1964 lähtien se oli virallisesti kaupunginorkesteri.

Kanteleen tekoa Kansalais- ja työväenopistojen liiton kulttuuripäivien työnäytöksessä Jyväskylässä maaliskuussa 1985. Kuva: Jyväskylän työväenopiston arkisto.

Kesäyliopisto kasvoi 1950-luvulla suureksi, kun se täytti varsinaista tehtäväänsä eli opintojen no-peuttamista. Kesäyliopiston suosiota kasvatti myös se tosiasia, että samaan aikaan järjestettiin valtakunnan huomattavin kulttuuritapahtuma, Jyväskylän kesä. Kasvatusopillista korkeakoulua laajennettiin vuosina 1958, 1960 ja 1963, jolloin korkeakouluun perustettiin uusi tiedekunta sekä liikuntatieteen osasto ja matemaattis-luonnontieteellinen osasto. Yliopistolailla 1967 viimeksi mainituista tuli tiedekuntia. Opiskelijamäärä kasvoi samaan aikaan voimakkaasti, kun 1960 kasvatusopillisessa korkeakoulussa ylioppilaita oli 600, oli heitä yliopiston käynnistyessä noin 2400. 1990-luvulla ylittyi 10.000 opiskelijan raja, mutta taas oli perustettu uusia tiedekuntia ja samalla korkeakouluverkosto alkoi levitä laajemmalle ammattikorkeakoululaitoksen myötä.

Jyväskylän yliopisto. Kuva: Jussi Jäppinen