<< PÄÄSIVU       Jyväskylän seminaari:    Kansakoulu - Mikä se on?   <<   2/5     >>   Jyväskylän seminaari perustetaan



Uno Cygnaeus - Suomen kansakoulun isä

Uno Cygnaeus. Keski-Suomen museoSuomenkielisten kansakoulujen ja koko kansanopetuksen suunnittelu annettiin pastori ja luonnontieteiden maisteri Uno Cygnaeuksen tehtäväksi. Cygnaeus toimi 1850-luvulla Pietarissa suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan kirkkokoulun johtajana. Tätä ennen, vuosina 1840-45, hän oli ollut Alaskassa Sitkan saarella venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian yhteyteen perustetun luterilaisen seurakunnan pastorina. Siellä hän tutustui paikallisen väestön opetuksen järjestämiseen

Cygnaeus aloitti suunnitelmansa laatimisen tutustumalla ensin Latvian Valgan ja Valmieran seminaareihin ja sitten Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Sveitsin kouluoloihin. Hän kiinnostui erityisesti pestalozzilaisesta ja fröbeliläisestä pedagogiikasta. Vuonna 1860 hän julkaisi ehdotuksen Suomen kansanopetuksen järjestämisestä.




Uno Cygnaeuksen laatima ehdotus oli käännekohta koko Suomen kansanopetusoloissa. Ristiriidoiltakaan ei vältytty, ja Cygnaeus joutui puolustamaan näkemyksiään. Tiukimman vastustajan hän sai valtiomies ja filosofi J.V. Snellmannista, jonka mielestä koulun piti kehittää älyä ja jakaa tietoa. Käsityötunti mallikoulussa. Jyväskylän yliopiston museon arkisto.Cygnaeus painotti koulua persoonallisuuden ja ihmisen henkisten sekä ruumiillisten voimavarojen kehittäjänä. Oppiminen ei saanut Cygnaeuksen mielestä olla pelkkää kirjatietouden pänttäämistä. Tiedollisten aineiden lisäksi tarvittiin kädentaitoja. Tämä Cygnaeuksen kehittämä ajatusmalli kiteytyi käsityönopetuksessa. Käytännössä se tarkoitti sitä, että Suomessa käsityöt tulivat kansakoulujen opetusohjelmaan ensimmäisenä Euroopassa. Cygnaeuksen ideana oli kehittää kaikille samanlainen pohjakoulu ja käsitöiden tehtävänä oli oppilaiden toimeliaisuuden ja yritteliäisyyden edistäminen.


Kuvat ylhäältä alas:

Uno Cygnaeus. Keski-Suomen museo

Käsityötunti mallikoulussa. Jyväskylän yliopiston museo.