<< PÄÄSIVU       Jyväskylän seminaari:    1/5     >>   Uno Cygnaeus - Suomen kansakoulun isä




Kansakoulu - mikä se on?

Kinkerit Konnevedellä. Keski-Suomen museoEnnen 1860-lukua suomalaisten opettamisesta huolehti kirkko. Eri seurakunnat kannustivat jäseniään lukemaan raamattua ja muita kirkollisia tekstejä. Seurakuntalaisten taitoja mitattiin erityisissä tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi lukukinkereillä. Kylän jokainen talo järjesti vuorollaan kinkerit, joissa seurakunnan kirkkoherra apulaisineen testasi lasten ja aikuisten lukutaitoa ja raamatun tuntemusta. Luku- ja kirjoitustaito oli kuitenkin vielä melko harvinainen.

Joissakin kylissä toimi kiinteitä pitäjänkouluja, ja myöhemmin kirkko ryhtyi palkkaamaan kyliin erityisiä kiertokoulunopettajia. Nimi johtui siitä, että koulu ja opettaja kiersivät vuoroviikkoina kylän talosta toiseen. Luokkana toimi talon tupa. Tässä vaiheessa monet suomalaiset oppivat jo lukemaan ja kirjoittamaankin, mutta vielä pitkään useimmat isännät ja emännät kauppoja tehdessään ja asioita sopiessaan vahvistivat asiakirjat vain omilla puumerkeillään.

Raivion Lapset Laukaasta 1910-luvulla. Keski-Suomen museo1800-luvun puolivälin jälkeen koulu ja kirkko erosivat omiksi laitoksikseen. Koulua ryhdyttiin kutsumaan kansakouluksi. Se oli paikka, jossa kuka tahansa kansalainen sai opiskella omalla äidinkielellään nykyisen peruskoulun seitsemää ensimmäistä luokkaa vastaavan ajan. Aluksi kaikki ihmiset eivät hyväksyneet kansakouluja. Pelättiin, että siellä kasvatetaan laiskoja ihmisiä, joita kiinnostavat vain kirjat eikä ruumiillinen työ.

Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään. Siksi suomenkielisten koulujen perustamiseen oli kysyttävä lupa Venäjän tsaarilta Aleksanteri toiselta. Kun Suomeen ryhdyttiin perustamaan tehdaslaitoksia 1800-luvun puolivälin jälkeen, hyvin monet kansalaiset kiinnostuivat opetusasioista. Teollisuus ja kauppa tarvitsivat luku- ja laskutaitoisia ihmisiä. Suomen etsiessä omaa kansallista kulttuuriaan vuosisadan vaihteessa, kansakoulu sai tärkeän valistustehtävän.


Kuvat ylhäältä alas:

Kinkerit Konnevedellä Orimäen tuvassa Kirkkoherra Suomisen johdolla. Keski-Suomen museo

Raivion lapset Laukaasta 1910-luvulla. Keski-Suomen museo