Kansakoulusta peruskouluksi
< pääsivulle       << edellinen   2 / 10   seuraava >>    




Koulujen perustaminen ja ylläpito rasittivat kuntien taloutta. Pienissä, harvaanasutuissa kunnissa oli kannettava veroja kansakoulujen takia jopa 2-3 kertaa enemmän kuin suurissa. Oppivelvollisuuden tullessa voimaan vain 84%:ssa Keski-Suomen koulupiireistä oli koulu. Kunnat yrittivät tämän jälkeenkin vastustaa koulujen perustamista mm. suurentamalla koulupiirejä tai vapauttamalla lapsia oppivelvollisuudesta. Myös koulurakennusten laadusta tingittiin: mm Kivijärven kunnan syksyksi 1919 rakennuttamasta Heitjärven kansakoulusta Kansakoulutarkastaja totesi: ”Ettei se sellaisenaan kelpaa kouluksi, eikä taida edes kauan koossa pysyä.” Vuonna 1913 valmistui Jyväskylän ensimmäinen kansakoulurakennus, arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema Puistokadun kansakoulu.





Puistokoulu 1910 - luvulla.
Kuvaaja G. A. Stoore. Kuva: Keski-Suomen museo.