Markkinoilla... Kaupankäyntiä pyrittiin helpottamaan järjestämällä maaseudulla markkinoita. Markkinoita ei kuitenkaan saanut järjestää missä vain: markkinaoikeudet annettiin vain tietyille paikoille. Keski-Suomen ensimmäiset markkinaoikeudet sai Kyyjärven (aik. Karstulan) Lintulahti vuonna 1788. Vuonna 1801 Jyväskylässä määrättiin pidettäväksi markkinat kahdesti vuodessa ja samana vuonna myös Keuruu sai markkinaoikeudet. [» Keskisuomalaisia markkinapaikkoja] Torikauppaa 1900-luvun alusta. Keski-Suomen museo. Kauppa ja kaupunki Keski-Suomessa ei ollut kaupunkeja ennen Jyväskylän perustamista vuonna 1837. Koska laillista kauppaa voitiin käydä vain kaupungeissa, joilla oli asiaa koskevat erioikeudet, Jyväskylän perustaminen helpotti suuresti keskisuomalaisten kaupankäyntiä. Mitään yhtä-äkkistä kulutusjuhlaa ei kuitenkaan syntynyt: 1800-luvun puolivälissä maakunta oli käytännössä pelkkää maaseutua, vasta syntymässä. Voita ja maitoa ja runsaasti suolaa Kun varallisuus kasvoi, kaupunkimatkoilta saatettiin 1800-luvulla tuoda mm. vehnäjauhoja ja kahvia. Uusi kaupunki, Jyväskylä, houkutteli ensimmäisiksi asukkaikseen käsityöläisiä ja kauppiaita muista kaupungeista ja heidän mukanaan myös ruokakulttuuriin liittyviä tapoja siirtyi Jyväskylään. [» Keskisuomalainen ruoka ulkopuolisen silmin] [» mitä lautasella?]

1800-LUVUN ALKU Keski-Suomeen nousee kaupunki