esihistoriakeskiaika1500-luvulta 1700-luvulle1800-luvun alkupuoli1800-luvun loppupuoli1900-1920-luvut1930-1940 -luvut1950- 1960 -luvut1970- 1980-luvut1990-luku ja siitä eteenpäinalkusivulle
block
block
Nauriista perunaan
peruna Perinteisen maatalouden aikana n. v. 1500-1870 suomalaiset söivät runsaasti kasviksia. Sokeri puuttui ravinnosta lähes tyystin. Ensimmäisen kerran ruokakulttuuri alkoi muuttua merkittävästi 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun Pohjois-Saksassa vuosia sotineet sotilaat toivat mukanaan uuden ravintokasvin - perunan.

[» mitä lautasella?]


Omavarainen maatalousyhteisö
Kuva Keski-Suomen museon kokoelmista Vanha maatalousyhteisö oli kauan omavarainen ja maatalous monimuotoista. Ihmiset tuottivat itse ruokansa ja vaatteensa ja muutenkin kuluttivat lähinnä itse tuottamiaan hyödykkeitä. Ostettavia tuotteita olivat lähinnä suola sekä laadukkaat metallit ja metallituotteet.


Kulkukauppiaat
Kulkukauppaa harjoittivat erityisesti vienankarjalaiset laukkukauppiaat. Heillä oli myynnissä pikkutavaraa: nappeja, neuloja, huiveja ja kankaita. Myytävien tavaroiden halvat hinnat ja eksoottinen ulkonäkö kiehtoivat asiakkaita. Laukkukauppa oli vilkasta 1600-luvulta siihen saakka, kun Pohjanmaan kaupungit saivat tapulioikeudet. Laukkukauppa vilkastui uudelleen itärajan avauduttua 1809.

block
Kauppamatkat

Tiukat rajoitukset estivät omalta osaltaan kaupan laajenemista. Käsityöläisyys ja kaupankäynti oli sääty-yhteiskunnassa kaupunkiporvariston erioikeus - siis maaseudulla niiden harjoittaminen oli kiellettyä. Jos Keski-Suomen asukkaat halusivat tehdä ostoksia, heidän oli matkustettava kaukana sijaitseviin kaupunkeihin: Porvooseen, Hämeenlinnaan sekä Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin.

Vaikeiden ja pitkien kuljetusyhteyksien vuoksi kaupankäynti oli vähäistä. Keski-Suomesta matkustettiin kaupankäyntiin kahteen suuntaan. Maakunnan eteläosista kauppamatkat suuntautuivat lähinnä Porvooseen ja jonkin verran Hämeenlinnaan. Keski-Suomen pohjoisosista matkattiin lähinnä Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin Kokkolaan, Pietarsaareen ja Vaasaan.

Myöhemmin, kun Kuopio (1782) ja Mikkeli (1838) sekä Jyväskylä (1837) perustettiin, kaupunkimatkat lyhenivät. Kuitenkin maaseudun kaupankäyntikielto oli suuri rasite.

[» Kaupankäyntiä Keski-Suomesta maakaupunkeihin ja tapulikaupunkeihin]

tekijänoikeudet pääsivulle 1500-LUVULTA 1700-LUVUN LOPPUUN Vanha maatalousyhteisö kuluttajana