kaupan aikaa -etusivulle

block
block

verkkonäyttely - tekstiversio

<< tekstiversio



Kyläkaupat



Kyläkaupat kuuluvat maalaismaisemaan. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomen haja-asutusalueilta on muuttanut pois noin miljoona asukasta, mikä on saanut myös monen kauppiaan lopettamaan toimintansa. Kesämökkirakentaminen on tuonut varsinkin kesäaikaan asukkaita takaisin maalle, kesämökkien määrä on peräti kaksinkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Voimakkaasta kausimyynnistä huolimatta kyläkauppojen määrä on kuitenkin pudonnut 1990-luvun aikana alle tuhanteen haja-asutusalueiden kauppojen taloudellisen tukemisen loppuessa.



Paavo Virtasen kauppa

Kyläkauppa on elämäntapa. Kauppiaspariskunta Paavo ja Ida Virtanen pitivät kyläkauppaansa vuodesta 1932 aina kauppiaan kuolemaan saakka, vuoteen 2000 Koskenpääntien varressa Jämsässä. Eläkepäiviä ei kauppias ehtinyt viettää, vaan hän työskenteli kaupassa kuolemaansa asti. Iäkkään kauppiaan maine ylsi kauas, häntä ja rouvaa tultiin tervehtimään pitkienkin matkojen takaa.

Liike-elämän vastapainoksi kauppias Virtanen harrasti musisointia ja lausuntaa. Hän viihdytti asiakkaitaan viulun soitolla ja runoillaan, jotka hän useimmiten opetteli mielessään ja lausui sopivassa tilanteessa. Lomille ei kauppias ehtinyt: En ole pitänyt eläissäni lomaa. Kerran, yhtenä kauniina päivänä, sanoin Iitalle että nyt minä lähden ongelle. Pikkusen matkaa kerkesin soutaa, kun rannalla jo juoksi kauheasti mies, karamellitehtaan edustaja Turusta. Siihen se kesäloma loppui. (HS 29.5.1994).



Eurogouter

Kaikki, jotka ovat Vaajakosken ohitse ajaneet viime vuosikymmenten aikana, muistavat Turusen kaupan, Gouter-ja tonnikalatarjouksen. Sama mainoskyltti seisoi tien varressa kaupan perustamisesta lähtien, vuodesta 1966. Turusen Kauppa lopetettiin vuonna 1999 kauppiaiden siirtyessä eläkkeelle. Kauppiaspariskunta on saanut kaupalleen kansallistakin tunnustusta, Mainostelevisio valitsi heidän kauppansa Suomen parhaaksi vuonna 1994.

Turhaan ei Turusen kyläkauppa ollut tunnettu Gouter-tarjouksestaan, kauppias Turunen mainitsi myynnin kivunneen parhaina päivinä jopa 400 makkaratankoon. Harvemmin kyläkaupat kuitenkaan pystyvät kilpailemaan hinnoillaan automarkettien kanssa, tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi nousevat henkilökohtainen palvelu sekä erikoispalvelut, kuten asiamiesposti ja kalastusluvat. Kesämökkirakentamisen suosion ollessa huipussaan kyläkauppojen tärkeäksi tehtäväksi on tullut myös rakennustarvikkeiden välittäminen.



Myymäläauto

Ensimmäiset myymäläautot alkoivat liikennöidä Suomessa vuonna 1932. Niiden kulta-aika oli 1950-60 -luvuilla, nykyään niitä on koko Suomessa liikenteessä vain noin 70. Myymäläautojen valmistus lopetettiin 1990-luvun alussa. Myymäläautoissa on hyvä valikoima peruselintarvikkeita, ja tilaamalla saa vaikka rautanauloja. Kesän hittituote on tietysti jäätelö, jota tullaan mökeiltä ostamaan. Myymäläautojen lopettaessa toimintaansa jäljellä olevien autojen päivittäiset lenkit ovat venyneet yli sataan kilometriin.

Kauppias Seppo Vesterinen ajoi myymäläautoaan Rautalammin ympäristössä kyläkauppatoiminnan ohella aina vuoteen 1999 saakka. Vesterisen myymäläautossa onnistui vaikka lottoaminen. Ostosten tekeminen myymäläautolla on usein sivuseikka, se on ohjelmanumero, parkkipaikalla vaihdetaan kuulumiset kyläläisten ja kauppiaan kanssa. Myymäläautotoiminnan lopettaminen tarkoittaa myös tärkeiden epävirallisten kyläkokousten loppumista.



Kanervamäen kauppa

Joutsalaisen Kanervamäen kaupan historia ulottuu yli sadan vuoden taakse, ja nykyinenkin kauppias on pitänyt kauppaa jo 24 vuotta. Kesäasukkaat tuovat vuotuisista liiketuloista yli puolet, mutta talviaikanakin kauppa käy hiljaisen tasaisesti, päivässä käy 20-30 asiakasta. Lomalle ei Kanervamäen kauppiaspariskunta ehdi - rouva muistelee pitäneensä kolme vapaapäivää kuusi vuotta sitten. Kaupan erikoisuus on kyläyhdistyksen ylläpitämä tietotupa, joka tarjoaa asiakkaiden käyttöön tietokoneen internet-yhteyksin.

Kanervamäen kaupan myyntivaltti päivittäiselintarvikkeiden lisäksi on polttoaine. Polttoainetankit seisovat pihalla toistaiseksi, mutta jos uusi laki vaatii säiliöiden piilottamista maan alle, on kaupan toiminnan jatkaminen epätodennäköistä investointikustannusten kohotessa suuriksi. Päivittäistavarat kauppiaat hakevat itse tukusta Mikkelistä. Paljon tilataan myös rakennustavaroita, jotka kauppias toimittaa perille saakka. ”Tavarat viijään niin pitkälle kuin tietä riittää, saareen asti ei päästä”, lohkaisee Pekka Kurki.



Ritan valinta, Puuppola

Kauppias Ritva Koukkula pyörittää kauppaansa Ritan valintaa rautaisella ammattitaidolla Jyväskylän maalaiskunnassa Puuppolassa. Kauppa on toiminut samassa rakennuksessa jo 50 vuotta, joista kauppias Koukkula on kaupan omistanut 14 vuotta. Palokan marketteihin on myymälästä matkaa noin 5 km, mutta todellisina kilpakumppaneina niitä ei kauppias pidä, Ritan valinnan valtteja ovat pitkät aukioloajat (kauppa on avoinna joka päivä klo 8-22) sekä kotiinkuljetus, joka on varsin kysytty palvelu.

Ritan valinnan asiakaskunta on laaja. Kesäisin myyntiä lisäävät ohi ajavat kesämökkiläiset, ja talviaikanakin asiakkaita käy paitsi omasta kylästä, myös Tikkakoskelta, Uuraisilta, Äänekoskelta ja Palokasta. Erityisesti kauppa on saanut asiakkailtaan kiitosta lihatiskistään. Vilkkainta aikaa ovat lauantai-illat ja sunnuntait, kaupan ennätys on 960 asiakasta eräänä sunnuntaipäivänä. Kauppiaan lisäksi Ritan valinta työllistää neljä myymäläapulaista.



block
alaosa
Verkkonäyttelyt tekstit ja kuvien valinta: Riina Pilke
Lähteenä käytetty pääasiassa Keski-Suomen Muistiarkiston kyläkauppa-aineistoja sekä asiantuntemusta.

Kuvat:
Keski-Suomen Muistiarkisto (kuvaajat Pirjo Korkiakangas, Mirkku Halonen)
Sanomalehti Keskisuomalainen (kuvaaja Tiiu Kaitalo)
sekä Riina Pilke.

kaupan aikaa -etusivulle