<< Voutilainen: Keskisuomalainen ruokakulttuuri
kaupan aikaa -etusivulle

block
block

Heli-Maija Voutilainen



JUHLA VAATIMATTOMAN ARJEN VASTAKOHTANA




Vuotuisjuhliin liittyi jo varhain omat arkiruokaa herkullisemmat ruokalajinsa. Jouluun kuuluivat paremmat liha- ja kalaruoat. Uunissa lihakourussa paistettiin lehmän jalka, vasikanpaisti tai sian kinkku, sian alaleuka tai lampaan lihoja. Jo kesällä kuivattiin suuria haukia ja mateita joulun lipeäkalaa varten. Suolattu lohi eli järvitaimen oli joulunajan erityisherkku. Puurot ja laatikot kuuluivat niin ikään jouluun jo varhain. Lanttulaatikkoa ja perunoista tehtyä uunlootaa syötiin lihan kanssa. Joululeipä oli imelää varilimppua. Pohjoisessa Keski-Suomessa se leivottiin perunoista ja ruisjauhoista. Leipä sai makean kuoren, kun se paistamisen jälkeen voideltiin siirapilla. Juhlajuoma oli sahtia, makeaa jouluolutta.

Laskiaisena ruoan piti olla rasvaista. Keitettiin siansorkkavelliä tai tarjottiin hernerokkaa ja rasvarieskaa. Rasvarieska valmistettiin tavallisen vesirieskan tavoin, mutta taikinaan lisättiin sianlihan palasia. Myös laskiaispullat kuuluivat laskiaistiistain herkkuihin.

Pääsiäisen ruoka oli mämmi, jonka valmistuksessa oli aikojen kuluessa kehittynyt paikallisia tapoja. Hankasalmella mämmin sekaan lisättiin puolukoita, Jämsänkoskella taas käytettiin maltaiden lisäksi myös huonoja perunoita ja perunoiden keitinvettä. Imeltymisen jälkeen mämmi paistettiin kypsäksi. Kaupunkilaiskodeissa mämmiä ei välttämättä tarvinnut valmistaa itse. Heti vaikeiden nälkävuosien jälkeen vuonan 1869 jyväskyläläisessä lehdessä oli ilmoitus: ”Memma saadaan huomenna ostaa, jos sitä kysytään täkäläisessä kirjapainossa.”

Juhannuksena oli pitkästä aikaa saatavilla tuoretta maitoa. Keski-Suomessa viilistä tuli erityistä juhannusruokaa. Sitä syötiin juhannusaattona ohrajauhotaikinasta paistettujen lettujen tai pannukakun kanssa. Läntisessä Keski-Suomessa, Keuruulla ja Pihlajavedellä, juhannuksena valmistettiin paistinjuustoa.

Myös ristiäisten, häiden ja hautajaisten takia järjestetyissä pidoissa pöydän antimien tuli olla runsaat. Järjestelyistä vastasivat usein talosta toiseen kiertäneet pitoemännät. Ensimmäisenä tarjottiin kalaa, lahnaa, haukea tai siikaa, sekä leipää. Seuraavaksi syötiin perunasta ja lantusta valmistettuja laatikoita kalan ja lihan lisäkkeenä. Liha oli paistettu kourussa. Lihapullat tulivat muotiin 1800- ja1900-luvun vaihteessa, kun lihamyllyt alkoivat yleistyä. Viimeisenä saatiin ohraryynipuuroa tai pannukakkua ja luumukiisseliä. Riisipuuro yleistyi 1900-luvun alussa ja korvasi kotoisista ryyneistä valmistetut puurot.



block
alaosa


<< Voutilainen: Keskisuomalainen ruokakulttuuri

kaupan aikaa -etusivulle