ETUSIVULLE



Arkeologia
Muinaistiede, tutkimusmenetelmä, jolla voidaan saada tietoa historiasta ja tarkemmin esihistoriasta.

BC
Before Christ, ennen Kristuksen syntymää

BP
Before present, ennen nykyhetkeä. Ajoitusta verrataan "nykyhetkeen", nykyhetki lasketaan vuodesta 1950, jolloin radiohiiliajoitus otettiin käyttöön.

Ennallistus
Etnografisten tietojen ja arkeologisten löytöjen perusteella valmistetut esineet.

Esihistoria
Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole olemassa kirjoitettua tietoa. Suomen esihistorian kausi lasketaan yleensä päättyneeksi ristiretkiajalla. Keski-Suomessa esihistorian ajan voidaan katsoa jatkuneen 1500-luvun alkuun, jolloin otettiin käyttöön ensimmäiset asiakirjat, maaverokirjat.

Hauta-antimet
Vainaja haluttiin varustaa tuonpuoleiseen elämään antamalla mukaan hautaan henkilökohtaisia esineitä - naisille koruja ja talousesineitä, miehille aseita ja työkaluja.

Hiidenkiukaat ja lapinrauniot
Pronssi ja rautakautinen hautausmuoto. Hiidenkiukaiksi kutsuttiin suuria rannikon röykkiöhautoja ja lapinraunioiksi sisämaan pienempiä kivilatomuksia. Hautauksen päälle tai ympärille on koottu kivilatomus. Latomukset voivat olla rakenteeltaan ja kooltaan erilaisia. Röykkiöhaudoista löytyy yleensä jäänteitä palaneesta luusta - haudat olivat siis polttohautoja - sekä hauta-anteja, koruja tai aseita. Rannikon röykkiöissä sekä luuta että hauta-anteja oli runsaammin, sisämaan hiidenkiukaissa harvemmin.

Hevosenkenkäsolki
Viikinkiajalla suosittu solkimuoto

Historiallinen aika
Historiallinen aika on aikaa, jolta on olemassa kirjoitettuja lähteitä.

Irtaimet muinaisesineet
Maastosta löytyneet esineet, kuten rahat, aseet, työkalut, koristeet, astiat, kulkuvälineet tai muut sellaiset esineet, joiden omistajaa ei tiedetä ja mitkä voidaan olettaa vähintään sadan vuoden vanhaksi

Kalmisto
Yhteisön hauta-alue

Kaskiviljely
Viljelytekniikka, jossa käytetään hyväksi tulta. Metsäalue poltetaan ja polttamisen jälkeen alueelle kylvetään viljaa. Tuhka toimii lannoitusaineena. Etukäteen alueelta voidaan kaataa puut, jolloin saadaan enemmän tuhkaa ja hiiltä.

Kiinteät muinaisjäännökset
Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat tai haudat ja kalmistot, kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä, kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia, hiomauria tai uhrikuoppia; palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat; muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot; kivet, ristit ja patsaat, muistomerkit; muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja.

Kulttuuri
Historiallisen ajan kulttuurilla tarkoitetaan yleensä jonkin kansan elämäntapaa. Kansalla on yleensä yhteinen asuma-alue, verenperintö, henkinen ja aineellinen kulttuuri. Esihistoriallisen ajan kulttuurilla tarkoitetaan arkeologien rajatulta alueelta löytämää, tiettyyn ajanjaksoon ajoittamaa esineellistä kokonaisuutta.

Kuralan arkeologinen kokeiluverstas
Kuralan Kylämäen kokeiluverstas avattiin 1988. Toiminnan keskeinen teema on kokeellinen arkeologia. Kuralan Kylämäki on Elävän historian kylä, joka muodostuu neljästä maaatilasta. Kylämäen historia palautuu esihistorialliselle ajalle asti ja siellä voi tutustua mm. kokeelliseen arkeologiaan. Arkeologisessa kokeiluverstaassa rekonstruoidaan löytöjen pohjalta vanhoja esineitä ja pukuja. Pajassa tutkitaan ja esitellään myös eri ikäisten ja tyyppisten rautakauden taosten valmistustekniikkaa.

Liuske
Kivilaji, jota käytettiin mm. korujen ja nuolenkärkien valmistukseen tyypillinen Suomusjärven kulttuurin käyttämä materiaali.

Maankohoaminen
Jääkauden aikana maankuori painui mannerjään painamana alaspäin. Kun mannerjää suli, maa alkoi hitaasti kohota. Maankohoaminen jatkuu vielä tänäkin päivänä. länsirannikolla maankohoaminen on voimakkainta - nopeudeltaan noin 80-90 cm sadassa vuodessa.

Maakuntamuseo
On maakunnallinen keskusmuseo. Sen tehtävä on edistää ja ohjata museotoimintaa toiminta-alueellaan sekä huolehtia mm. alueensa museotoimintaan liittyvien keskusrekisterin ja -arkistojen ylläpidosta. Keski-suomen maakuntamuseo on Jyväskylässä sijaitseva Keski-Suomen museo.

Mannerjää
Jääkauden aikana Eurooppa oli paksun mannerjään peitossa. Mannerjää syntyi, kun lumi ei sulanut kesälläkään, vaan lumikerros kasvoi ja alimmat kerrokset muuttuivat jääksi. Pohjois-Eurooppaa peitti jopa 3 km paksu, muutaman miljoonan neliökilometrin laajuinen jääkenttä, jossa eläminen oli mahdotonta.

Mesoliittinen kivikausi
Keskeistä kivikautta (n.10 000 eKr. - 4 000 eKr.) kutsutaan mesoliittiseksi ajaksi Varhainen kivikausi on nimeltään paleoliittinen kivikausi ja nuorempi kivikausi on neoliittinen kivikausi.

Metallikausi
Pronssi- ja rautakautta kutsutaan myös metallikaudeksi.

Muinais-Päijänne
Noin vuodesta 6500 eKr. noin 1600 vuoden ajan Keski-Suomessa oli suuri Pihtiputaalta Heinolaan ulottuva järvi, jota kutsuttiin Muinais-Päijänteeksi. Muinais-Päijänne laski vetensä Pohjanlahteen.

Muinaisranta, rantaterassi
Ovat syntyneet jääkauden jälkeen, vedenpinnan ollessa huomattavasti nykyistä korkeammalla. Yhä nähtävissä olevia muinaisrantoja on syntynyt harjujen rinteille, ne osoittavat millä korkeudella vesi pysytteli pitkiä aikoja.

Museologia
Museologia on oppiaine, joka koskee ihmisen ja hänen ympäristönsä aineellisten todistuskappaleiden säilyttämistä, tutkimusta ja kommunikaatiota. Historiallisen ja teoreettisen museologian lisäksi tärkeä museologian laji on käytännöllinen museologia, joka sisältää käytännön museotyön perusteet, metodologian ja teknologian. Modernisti määriteltynä museologia on tiede, joka tarkastelee sitä, kuinka yksilö ja yhteisö hahmottaa ja hallitsee ajallista ja alueellista ympäristöään.

Museovirasto
Museovirasto vastaa maamme aineellisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilymisestä ja sitä koskevan tiedon kartuttamisesta ja jakamisesta. Museovirasto on kulttuuri- ja tutkimuslaitos sekä suojeluviranomainen, joka palvelee monipuolisesti kansalaisia, päättäjiä, museoalan ammattilaisia, tutkijoita ja opiskelijoita. Museovirasto kehittää maan museotointa ja toimii museoiden edustajana valtionhallinnossa. Museovirasto seuraa lainsäädännön sekä talous- ja yhteiskuntakehityksen vaikutusta museolaitoksen toimintaedellytyksiin, ylläpitää ja kehittää yhteistyötä maan koko museolaitoksen kanssa sekä huolehtii yhdessä opetusministeriön kanssa museoiden valtionapujärjestelmän toimivuudesta.

Mäystin
Suksiside, jolla suksi kiinnitetään kenkään.

Polttohautaus
Väestön maailmankatsomus kehittyi maanviljelyn ja kaskenpolton myötä. Kaskeamisessa metsä ensin kaadetaan ja poltetaan ja sen jälkeen siihen kylvetty jyvä tuottaa uutta satoa. Voitiin ajatella, että ihminenkin siirretään kuoleman jälkeen uuteen elämään polttamisen ja luiden kylvön kautta. Polttohautaus vakiintui hautaustapana pronssikaudella, noin 1000 eKr.

Primitiivinen kirves
Suomusjärven kulttuuriin kuuluva esinetyyppi. Alkeellinen sädekiviliuskeesta valmistettu kivikirves, josta on hiottu vain terä.

Pronssispiraali
Viikinkiajalla ja ristiretkiajalla naisten esiliinat ja vaipat oli koristeltu pronssispiraaleilla. Tapa oli tunnettu Suomen lisäksi Baltian alueella.

Punamultahauta
Ikivanhan yleismaailmallisen tavan mukainen hautaus. Suomessa punamultahautaus oli käytössä Suomusjärven kulttuurin aikana ja se loppui kivikauden myötä. Hautauksessa vainaja ja hauta värjätään punamultavärillä. Värillä oli symbolinen merkitys - punainen on elämän väri. Vainajalle annettiin mukaan hauta-anteja - nuolenkärkiä, meripihka ja liuskekoruja.

Pyyntiyhteisö
Kivikautinen yhteisö, joka hankki elantonsa metsästyksellä ja kalastuksella. Asuinpaikkaa vaihdettiin vuodenaikojen ja saaliin mukaan.

Rengasketjukoriste
Rautakautisen suksen veistokoristelu, jonka kuvio muistutti rengasketjua.

Ristiretket
Kristinuskoa levitettiin käännytysretkillä, jotka olivat yhtälailla ryöstöretkiä, kuin kristinuskon levittämistäkin. Ruotsista tehtiin Suomeen kaikkiaan 3 ristiretkeä, joista ensimmäinen vuonna 1155.

Suomusjärven kulttuuri
8400 -5100 eKr. eteläsuomalaisen löytöpaikan mukaan nimetty kivikautinen kulttuuri.

Sädekiviliuske/kloriittiliuske
Sisämaassa yleisin teräaseisiin käytetty kivilaji kivikaudella. Helposti lohkeava kivilaji, joka oli helppo työstää ja hioa.

Tuluskivi, -rauta
Tulentekovälineitä. Tuluskivestä tai -raudasta saatiin iskettyä kipinä ja näin sytytettyä tuli.

Vaski eli kupari

ETUSIVULLE