< < PROJEKTIT KESKI-SUOMESSA       < pääsivulle
ALVAR AALTO JA KESKI-SUOMI:   LAPSUUS JA NUORUUS JYVÄSKYLÄSSÄ   TOIMISTO, RAKKAUS JA PERHE   KESÄKUUKAUDET KESKI-SUOMESSA   JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JA KESKUSTA-ALUE
	1950-luvulla Aalto voitti Jyväskylän Kasvatusopillisen Korkeakoulun suunnittelukilpailun ja sen rakennustyömaa toi hänet usein Jyväskylään. Ei siis ole ihme, että Aaltokin oli mukana Jyväskylän sittemmin kuuluisilla kulttuuripäivillä. Hänen ansiostaan paikkakunnalle saapui jo varhain kansainvälisiä arkkitehtuurin asiantuntijoita, mutta käytti hän itsekin puhujan lahjojaan. Teivas Oksala kertoo Alvarin esitelmistä: "Hän ei koskaan suostunut lupaamaan, ja ne järjestettiin tietyllä riskillä. Hän saattoi tulla veneellään ja rantautua vierassatamaan ja kävellä Yliopistoa kohti ja siellä kahdeksansataa ihmistä odotti ja Aalto johdatettiin heti katederiin. Ja kaikki luulivat, että se oli sovittu, mutta se oli improvisaatiota! Ja se yksi esitelmä käsitteli sitä kulttuurin syvintä olemusta, ja se lausui sen Leinon karikatyyrin: "Kylttyyri, kylttyyri, kylttyyri, sen pyyte on Suomessa syyri.." Ja Aalto jos kuka tiesi sen kulttuurielämän ongelmallisuuden Suomessa. Ja toinen oli kaupunkien ongelmista ja oli ennakkoekologinen! Ja sen se lopetti näin: "Olemme kuulleet sanottavan SOS, pelastakaa sielumme. Mutta tällä kertaa meillä on uusi ongelma SOC, pelastakaa kaupungimme (Save our city)!" Seminaarinmäellä sijaitsevat nykyiset yliopiston rakennukset edustavat Aallon ns. punatiilikautta, mutta niiden jatkeena löytyy myös Aallon myöhempiä töitä. Tuomiojärven rannasta alkavan harjuvyöhykkeen kupeesta löytyy 1960 -luvun valkeaa kautta edustava Viitatorni ja Yliopiston Jyväsjärven puoleisen harjun liepeet laskeutuvat Ruusupuistoon jonne Aalto suunnitteli ensin Keski-Suomen museon. Sen avajaisia on Veikko Hyytiäinen muistellut: "Siellä vihkiäisjuhlassa rupesi liikkumaan suusta suuhun menetelmällä, että Alvar on sanonut, että vihittiin maailman toiseksi paras museo. Ja kun sitten kysyttiin, että mikä on se paras, hän vastasi suvereenisti: "En ole sitä vielä suunnitellut!" ...ja suunnitteli sitten Alvar Aalto -museon. Aaltoa oli kiinnostanut Jyväskylän kaupungin keskusta jo 1920 -luvulla, jolloin hän piirteli ensimmäiset kaupunkisuunnitelmansa, mutta varsinaiseen vaikuttamiseen hän pääsi vasta 1960-luvulla. Jyväskylän keskustakortteli on Aallon ainoa toteutunut keskustasovellus ruutuasemakaavaan. Aallon vaikutus näkyy Jyväskylän kaupunkikuvassa, mutta niin näkyvät myös keskisuomalaisen maiseman piirteet Aallon arkkitehtuurissa.	Alvar Aalto -museon harjannostajaiset. Antti Bengts / Alvar Aalto Säätiön arkistot. Alvar Aalto -museo. Maija Vatanen / Alvar Aalto Säätiön arkistot. Vasemmalla: Yliopiston päärakennus. Maija Holma / Alvar Aalto Säätiön arkistot. Jyväskylän keskustan kaava. Alvar Aalto Säätiön arkistot.