Iskokset

Kvartsi-iskokset ovat syntyneet valmistettaessa kvartsista (eli "ukonkivestä") iskemällä erilaisia esineitä. Kvartsi on Suomessa yleisesti esiintyvistä mineraaleista kovin ja siksi hyvä etenkin erilaisten terien, kuten kaapimien ja nuolenkärkien raaka-aineeksi. Kovuutensa takia sitä on voitu työstää vain iskemällä ja viimeistelyvaiheessa nyrhimällä eli retusoimalla. Kvartsia ei koskaan ole hiottu. Kvartsi-iskokset ovat hukkamateriaalia, jota on kvartsia työstettäessä syntynyt hyvin runsaasti. Niitä esiintyykin suuria määriä varsinkin pyyntikulttuurien asuinpaikoilla. Iskokset ovat usein selvin todiste paikalla olleesta esihistoriallisesta asuinpaikasta.

Vastaavalla tavalla ovat syntyneet myös pii-iskokset. Pii on kovuudeltaan kvartsia vastaava, mutta työstettävyydeltään paljon parempi materiaali. Piitä ei esiinny Suomessa luontaisesti, mutta sitä on tuotu tänne jo kivikaudella. Erityisesti tyypillisen kampakeramiikan aikaan (4000-3550 eKr.) tuotiin piitä Suomeen runsaasti Venäjältä, ns. Valdain alueelta. Kivikauden lopulla ja pronssikaudella sitä tuotiin myös eteläisestä Skandinaviasta.
Kivilaji-iskokset ovat syntyneet työstettäessä esimerkiksi kivikirveiksi aiottuja kiviaihioita. Aihio eli teelmä on ensiksi muotoiltu iskemällä mahdollisimman lähelle lopullista muotoaan. Tässä vaiheessa on syntynyt kivilaji-iskoksia. Lopuksi teelmä on hiottu valmiiksi kiviesineeksi.